Veli Loponen

1. Johdanto

Jesajan kirja aloittaa raamatullisen profeettakirjallisuuden. Sitä ennen, ainakin Raamatun sisäistä kronologiaa noudattaen, profeettojen julistus sisällytettiin lähes poikkeuksetta Vanhan testamentin historiallisiin kirjoihin. Niistä oikeastaan Samuel on ainoa, joka on saanut itselleen nimetyn kirjan, mutta nekään eivät sisällä kovinkaan paljoa Samuelin profeetallista julistusta.

Tässä kirjoituksessa pohdin Jesajan kirjoittajakysymystä, joka erityisesti 1700-luvulta lähtien on otettu kriittiseen tarkasteluun. Tuolloin kirja ensi kertaa jaettiin osiin ja sen osille pyrittiin löytämään uudet kirjoittajat. Pääosin osia on kolme, joilla on omat kirjoittajat tai kirjoittajaryhmät: alkuperäinen Jesaja¹, Deuterojesaja² sekä Tritojesaja³.

2. Kirjoittajakysymys

Jaan kysymyksen kirjoittajan henkilöllisyydestä kolmeen osaan. Näissä käsittelen lyhyesti erilaisia perusteluita puolesta ja vastaan.

2.1. Sisäiset viitteet

2.1.1 Jesajan päällekirjoitus

Jesajan kirja alkaa päällekirjoituksella, jossa mainitaan nimi Jesaja. Tästä luonnollisin johtopäätös on tietenkin se, että kirjan kirjoittaja on Jesaja. Kirjoitukset oli tuohon aikaan myös tapana aloittaa mainitsemalla kirjoittajan nimi. Mitään varsinaista syytä ei siis ole sille, että kieltäisimme 700-luvulla eläneen Jesaja-nimisen profeetan osallisuuden tämän kirjan kirjoittamiseen. Tätähän eivät kriittisen kannan omaavatkaan kiellä. Suurimmaksi kiistakapulaksi muodostuu siis se, onko koko kirja yhden ja saman henkilön kirjoittama.

Jesaja mainitaan kirjassa nimeltä 16 jakeessa, joista kymmenen on luvuissa 36–39, jotka kuuluvat niin sanottuun historialliseen interludiin. Loput kuusi jaetta sijoittuvat lukujen 1–20 välille. Nämä ovat pääosin Jes. 1:1:n kaltaisia päällekirjoituksia, ja ne sijoittuvat yleensä luvun/profetian alkuun. Näin ollen voisi sanoa, että varmuudella kirjan oman todistuksen mukaan ainakin luvut 1, 2, 7, 13 ja 20 ovat Jesajan kirjoittamia. Muissa luvuissa on usein selkeä yhteys näihin lukuihin, joten näiden "varmojen" lukujen määrä on paljon suurempi. Usein esimerkiksi luvut 1–12 mielletään Jesajan aidoksi tekstiksi. Päällekirjoituksen puuttuminen ei kuitenkaan todista kirjan epäyhtenäisyyden puolesta.

2.1.2 Rinnakkaiskohdat

Jesajan kirjassa on sekä Kuningasten kirjan että Miikan kanssa rinnakkaisia jakeita. Ensimmäisessä on kyse kertovasta tekstistä⁴ ja toisessa profetiasta⁵. Nämä rinnakkaiskohdat saattavat viitata siihen, että Jesajan kirja on koottu useasta lähteestä.

Toisaalta ne saattavat yhtä lailla puhua Jesajan yhtenäisyyden puolesta. Tällöin ne kertoisivat meille profeetta Jesajan aktiivisuudesta ja vaikutusvallasta. Aktiivisuudesta siinä, että hän toimi profeetan toimensa lisäksi historioitsijana. Ajatus, että Jesaja oli Juudan kuninkaan hovin jäsen, mahdollisesti jopa kuninkaallista sukua, tukisi tätä puolta. Aamoksen lainaus taas viittaisi siihen, että Jesaja oli niin tunnettu ja arvostettu profeetta, että hänen aikalaisensa saattoivat lainata ja viitata hänen profetioihinsa.

Aamoksen profetia voi toki selittyä silläkin, että Jumala on antanut molemmille profeetoille saman sanoman. Tässä tapauksessa ongelmaksi muodostuu kuitenkin sanoman kielellinen samankaltaisuus, sillä profetia ei yleensä tarkoita sanasta sanaan sanelua, vaan profetian vastaanottaja vastaa itse sanoman ulkonaisesta muodosta varsinaisen sisällön tullessa Jumalalta.

2.1.3 Kielelliset perusteet

Kielellisesti ja muodollisesti tarkasteltuna Jesajan kirja vaikuttaa epäyhtenäiseltä. Kirja ei ole koottu kronologisesti ja kielen laatu vaihtelee⁶. Toisaalta läpi koko kirjan on tiettyjä kirjallisia muotoja⁷, jotka saattavat viitata yhteen kirjoittajaan.

Kielelliset ja muodolliset erot voidaan selittää usealla kirjoittajalla. Kirja on joko tiettynä aikana koottu useasta eri lähteestä tai se on muodostunut käytössä pikku hiljaa kiinteäksi tekstikokonaisuudeksi. Kielelliset erot voi kuitenkin selittää profeetta Jesajan pitkällä toiminta-ajalla⁸, tekstien eri tarkoituksilla ja mahdollisesti myös kirjurin käytöllä. Epäyhtenäinen kronologia saattaa johtua siitä, että Jesaja tai mahdollinen myöhempi toimittaja on halunnut koota kirjan sisällön, ei kirjoitusajankohdan mukaan.