Veli Loponen

Vuonna 1947 Roswellissa Yhdysvalloissa putosi maahan jotakin, joka aiheutti suuren kohun. Virallisen selityksen mukaan pudonnut esine olisi ollut vakoilupallo, mutta monien mielestä kyseessä oli UFO, tunnistamaton lentävä esine. Tuosta tapauksesta alkoi UFO-innostus, joka ei osoita vieläkään laantumisen merkkejä. UFO-havaintoja tehdään ympäri maapalloa ja jotkin niistä ovat melko hyvin dokumentoituja. Jokin aika sitten esimerkiksi Ison Britannian hallitus julkisti joitakin UFO-tapauksia koskevia asiakirjoja, joissa oli mm. lentäjien ja lennonjohdon havaintoja. Kaikista ilmoitetuista UFO-havainnoista suurin osa saa luonnollisen selityksen. Muutama prosentti jää kuitenkin selvittämättä (http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ufo.html).

UFOt eivät koske pelkästään ulkoavaruuden mahdollista elämää pohtivia henkilöitä, vaan ne ovat vuosien varrella saumattomasti sulautuneet new age -liikkeeseen. UFOista ja vieraiden planeettojen humanoideista on tehty korkeamman tietoisuuden sanansaattajia. Usein UFO-kohtaamisiin liittyy ns. kontaktihenkilöitä. Kontaktihenkilöt ovat ihmisiä, joiden kautta UFOt yrittävät välittää viestejään. Kontaktihenkilöiden kokemukset vaihtelevat. Toisinaan UFOt käyvät kaappaamassa heidät fyysisesti luokseen ja tekevät kaikenlaisia lääketieteellisiä kokeita, toisinaan taas yhteys muodostetaan henkisesti. Esimerkiksi tunnetuin suomalainen kontaktihenkilö, Rauni-Leena Luukanen-Kilde, on kirjoittanut useamman kirjan kanavoimalla humanoidien tietoisuutta.

Yllättävää kaikessa on kuitenkin se, että UFO-havainnot ja kanavointi eivät alkaneet vuonna 1947 vaan vähintään 40 vuotta aikaisemmin. Urantia-kirja ja sen ympärille muodostunut liike ovat alusta asti julistaneet sanomaa ulkoavaruuden olennoilta. Kirjan itsessään sanotaan olevan näiden vierailijoiden kirjoittama. Urantia-liike ei ole mikään merkittävä new age -pohjainen liike. Se on pieni ja osittain melko järjestäytymätönkin. Kuitenkin Urantiaan tiivistyy monella tavalla kaikki se, mikä new age -liikkeen omaksumassa UFO-innostuksessa on oleellisinta. Tässä esityksessä pyrin tekemään pienen silmäyksen Urantian taustoihin, oppiin ja pohdin myös sen merkitystä kristinuskon kannalta.

1. Taustaa

Urantia-kirjan alkuperä on osittain tuntematon. Sen kirjoittajia ei tiedetä. Urantia-yhdistus perustelee kirjoittajien tuntemattomuutta sillä, että kukaan kirjan kanavoinnissa mukana ollut ei halunnut itselleen kunniaa. Urantia puhuu itse puolestaan.

"Kirjan sisältö on vastaanotettu tietyn ihmisryhmän (nk. kontaktikomission) toimesta 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltojen Chicagossa. Kontaktikomission jäsenistä ketään ei mainita Urantia-kirjassa. Heistä on olemassa vain epävirallista perimätietoa (esim. Heijaste 4/2000), joka ei monellekaan tunnu kuitenkaan kovin tärkeältä sen jälkeen, kun on saanut lukea Urantia-kirjan. Tarkoitus oli, että ketään ihmistä ei nosteta jalustalle sen vuoksi, että oli mukana ilmoituksen antamisprosessissa. Urantia-kirjan teksti osaa puhua vahvasti omasta puolestaan; siihen ei enää välikäsiä tarvita. Kaikki tekstin laatijat eli kyseiset taivaalliset persoonallisuudet esitellään Urantia-kirjassa tarkkaan, ei aina yksilöinä, mutta vähintään olentoluokkansa edustajina, esimerkiksi "Viisauden Täydellistäjä", "Melkisedek" tai "Arkkienkeli"." (www.urantia.fi)

Urantia-liikkeen alkuna voidaan pitää vuotta 1908, jolloin psykiatri William S. Sadler alkoi auttaa unihäiriöistä kärsivää naapuriaan. Tutkimusten aikana nukkuva potilas alkoi puhua Sadlerille. Puhuja esittäytyi "vierailevaksi opiskelijaksi". Tutkimusten edistyessä psykiatri tuli siihen tulokseen, että kyse ei ollut potilaan alitajunnan tuotteesta, vaan hän toimi avaruusolennon kanavana. Vuonna 1924 Sadler kertoi tapauksesta erään luentonsa yhteydessä, jonka seurauksena syntyi Sadlerin luona kokoontuva ryhmä. Näiden kanavointisessioiden seurauksena syntyi Urantia-kirja. Kirja julkaistiin Chicagossa vuonna 1935. 1950 perustettiin Urantia-säätiö edistämään Urantia-kirjan julkaisemista. Nykyään Urantia-kirjaa on myyty noin miljoona kappaletta maailmanlaajuisesti.

"Arvio on vaikea, mutta kirjaa on myyty maailmassa enemmän kuin miljoona ja suomenkielistäkin yli kuusituhatta. Kielikäännöksiä on parisenkymmentä. Muutama kieli on saatavilla vain sähköisesti, vielä ilman paperista kirjaa. Tähän suhteutettuna lukijoiden järjestäytymisaste on keskimäärin aika pieni, ehkä siksikin, että esimerkiksi seuran järjestämät lukijapalvelut ovat kaikkien vapaasti saatavilla, eikä edellytä seuran jäsenyyttä." (www.urantia.fi)

Myöhemmin perustettiin myös the Urantia Brotherhood -järjestö. Se ajautui kuitenkin riitoihin Urantia-säätiön kanssa ja oikeuden päätöksen vuoksi se ei enää saanut käyttää Urantia-nimeä. Nykyään järjestön nimi on the Fifht Epoch, joka viittaa Urantia-kirjaan viidentenä suurena ilmoituksena ihmiskunnalle. Sittemmin Urantia-säätiön rinnalle syntyi International Urantia Association, joka ohjaa kansallisten yhdistysten toimintaa. IUA pitää tiukasti kiinni Urantian oikeuksista, ja Urantia-nimi johdannaisineen onkin sen rekisteröimä tavaramerkki. Tiukasta valvonnasta kertoo sekin, että suomenkielistä Urantia-kirjaa käännettiin 25 vuotta. Ensimmäinen käännösversio valmistui jo vuonna 1975, mutta sitä ei hyväksytty. Lopulta suomenkielinen Urantia-kirja julkaistiin 1993.

Suomeen Urantia tuli 1962 Interplanetistit ry:n parissa. Interplanetisteissa kirjaa esitteli amerikansuomalainen ufoharrastaja Margit Lilius Mustapa. Urantia-kirjan käännöstyö aloitettiin harrastajavoimin vuonna 1968. Vuonna 1985 perustettiin Heijaste-lehti ja alettiin suunnitella Urantia-seuran perustamista. Lopulta vuonna 1989 Suomen Urantia-seura perustettiin, ja vuotta myöhemmin se rekisteröitiin. Seura on IUA:n jäsen. Se tukee Urantia-opintoryhmiä ja lukupiirejä, joita on toistakymmentä eri puolilla Suomea. Urantia-kirjaa on Suomessa myyty yli 6000 kappaletta, ja yhdistyksessä on mukana ehkä noin sata suomalaista.