Paavalin elämän pääasialliset lähteet ovat Uuden testamentin kirjoitukset. Tämän lisäksi on meille säilynyt jonkin verran perimätietoa. Uudessa testamentissa Paavalin elämän lähteet voi jakaa karkeasti kahteen osaan. Toisaalta on Apostolien teot, jossa hänen elämäänsä kuvataan kerronnallisin keinoin. Toisaalla taas on Paavalin omat kirjeet, joissa Paavali itse kertoo elämästään ja kokemuksistaan. Näin voimme käyttää vähintään kahta suhteellisen itsenäistä lähdettä muodostaessamme kokonaiskuvaa Paavalista.

Tässä tutkielmassa keskityn pääasiassa kahteen katkelmaan. Toinen on Apostolien tekojen luvut 9–15 ja toinen Galatalaiskirjeen luvut 1–2. Pyrin vertailemaan näiden kahden lähteen yhtäläisyyksiä ja eroja, ja pohdin, mitä todella tapahtui.

1.1. Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen taustaa

Apostolien teot ja Galatalaiskirje eroavat huomattavasti toisistaan, vaikka ne sattuvat olemaankin meillä samojen kansien välissä. Ensin mainittu on kertomusmuotoinen ja jälkimmäinen on kirje. Kirjallisuustyypin huomioiminen on tärkeää vertailtaessa näiden kahden teoksen välisiä kuvauksia. Kirjallinen muoto ei vaikuta pelkästään siihen, millä lailla asioita tuodaan esille, vaan myös siihen, mitä kirjoittaja haluaa kertoa.

1.1.1. Apostolien teot

Apostolien teot on selkeästi jatko-osa Luukkaan evankeliumina tunnetulle evankeliumikirjalle. Ne eroavat toisistaan kuitenkin jossakin määrin, sillä evankeliumi ei välttämättä kerro tarinaa samaan tapaan kronologisesti kuin mitä Apostolien teoissa. Apostolien teoissa mukaan tulee myös kirjoittajan persoona monien "me"-kohtien kautta. Eli siinä missä evankeliumi on kirjoitettu täysin kirjoittajan selvittämien lähteiden pohjalta, Apostolien teoissa ainakin osa tapahtumista on kirjoittajan itse kokemaa ja näkemää.

Perimätiedon mukaan sekä evankeliumin että Apostolien teot on kirjoittanut Luukas, joka Uuden testamentin tekstien mukaan oli ammatiltaan lääkäri. Hän seurasi Paavalia usein matkoilla ja oli tämän työtoveri.

Kirjan vastaanottajaksi on merkitty Teofilos, joka saattaa viitata henkilöön tai seurakuntaan. Joka tapauksessa kirjoittajan tarkoitus on ollut sekä evankeliumilla että Apostolien teoilla selvittää kristillistä uskoa ja sen syntyä ei-juutalaiselle. Tämän vuoksi molemmissa kirjoissa on jonkin verran karsittu juutalaisuuteen viittaavia kohtia ja toisaalta niitä myös selitellään melko paljon.

Apostolien tekojen kirjoitusajankohdasta ei ole selkeää tietoa. Teos loppuu 60-luvun alkuun (Paavali saapui Roomaan ehkä n. 60 ja asui siellä Luukkaan maininnan mukaan kaksi vuotta). Koska loppu jää avoimeksi, se saattaa viitata siihen, että kirjoittaja on päässyt nykyaikaan. Se on voinut tarkoittaa sitäkin, että trilogian toinen osa on saatu päätökseen ja jatko seuraisi kolmannessa kirjassa, jota ei joko koskaan valmistunut tai se ei vain ole säilynyt meille. Joka tapauksessa apostolien teot on valmistunut todennäköisesti vuosien 60–80 välissä (todennäköisemmin ennemmin kuin myöhemmin).

1.1.2. Galatalaiskirje

Galatalaiskirje on Roomalaiskirjeen ohella yksi Paavalin soteriologisesti merkittävimpiä kirjeitä. Kirjeessä hän käsittelee armon ja lain suhdetta sekä kristityn vapautta. Tämä teema hallitsee koko kirjettä ja se on myös motiivina sille, että hän kirjoittaa myös omista kokemuksistaan.

Kirjeen kirjoittajan suhteen taidetaan olla aika yksimielisiä, se on Paavali. Sen sijaan kirjoitusajankohta ja -paikka sekä vastaanottajat ovat enemmän hämärän peitossa. Kirjeen sisäisten viitteiden mukaan kirje on voinut valmistua aikaisintaan 40 ja 50 -lukujen vaihteessa ensimmäisen lähetysmatkan ja Jerusalemin kokouksen jälkeen. Kirjeen ajoitus on yleensä jossakin 50-luvun alun ja vuoden 57 välissä. Kirje on saatettu kirjoittaa Makedoniassa. Vastaanottajat ovat kirjeen oman ilmoituksen mukaan Galatian seurakunnat. Tuohon aikaan Galatialla voitiin ymmärtää kahta osaa. Oli eteläinen Galatian provinssi, jossa Paavali kävi jo ensimmäisellä lähetysmatkallaan ja pohjoinen Galatian maakunta, jonne Paavali meni toisella lähetysmatkallaan. On hyvin mahdollista, että vastaanottajat ovat näitä maakunnan alueella olevia seurakuntia, vaikkakaan asiasta ei ole täyttä varmuutta.

Edellinen - Seuraava >>